1.1.2020

Uusi vuosikymmen, uusi elämä


Aloitin sitten uuden vuoden ja uuden vuosikymmenen vapaana kuin taivaan lintu. Jäin pitämään lomiani ennen siirtymistäni vanhuuseläkkeelle. Olo on vähän hämmentynyt ja eksynyt, voiko tämä olla totta? Eikö tosiaankaan enää tarvitse raahautua aamuisin töihin? Voisiko olla elämää ilman jatkuvaa väsymystä?

 
Päätin jo vuosia sitten, että jään eläkkeelle heti kun se vain on mahdollista ja olin jopa säästänyt lomiani sitä varten. Ja mielessä siinteli jo silloin, että vuonna 2020 en enää tekisi yhtäkään työpäivää. En ihan uskonut, että lomani riittäisivät tarvittaviksi neljäksi kuukaudeksi, mutta niin ne vain riittävät. Lomalle vuoden alusta ja vappuna eläkkeelle! Melkein uskomatonta, mutta totta.
 

Vaikka olinkin koko syksyn odottanut viimeistä työpäivää, kaiken tekeminen viimeistä kertaa tuntui kovin haikealta. Puhumattakaan työtovereiden hyvästelystä, puhelimen ja avaimien luovuttamisesta. Toisaalta viimeisten kolmen vuoden muutokset työoloissa olivat sitä luokkaa, etten olisi enää yhtään jaksanut muutosta muutoksen perään. 


Tällä hetkellä päällimmäisenä on tietenkin helpotus ja myöskin kutkuttava tunne, että oikeastaan kaikki on nyt mahdollista. En tiedä onko tämä euforia ihan perusteetonta, mutta siltä juuri nyt tuntuu. 

Hyvää uutta vuotta ja uutta vuosikymmentä!

24.12.2019



Hyvää Joulua



1.12.2019

Joulutunnelmia.....



Tänä vuonna taidan aloittaa joulun tunnelmoinnin edellisten joulujen kuvilla, kun vielä ei ole ollut oikeastaan mitään jouluista kotona esillä. Eilen vasta etsin esille joulunalusaikaan kuuluvat jutut kuten kynttelikön keittiön ikkunan eteen.



Eilen aamulla yllätyksekseni olikin maa valkoisena ja pikkupakkanen. Tosin se ei taida kovin pitkäaikainen ilo olla, mutta toivottavasti saamme kuitenkin valkoisen joulun. Allaoleva tunnelmakuva on viime joululta......



Eilen kävin ostamassa ensimmäiset joulukukat, amarylliksen ja hyasintteja. Olen näköjään eilen saanut jonkin joulukohtauksen ;-D. Yleensä olen aloittanut touhuilut vähän aikaisemmin, mutta olen tainnut vanhemmiten tulla vähän hitaaksi. Tosin jouluista Helsingin keskustaa kävin katselemassa jo viime viikolla, näin jopa Stockmannin jouluikkunan.


Kynttilöitä toki olen jo poltellut pitkin syksyä, sehän kuuluu asiaan kun illat alkavat pimetä. Niinkuin kotona viltin alla nyhjääminenkin, jota olen myös harrastanut ihan kiitettävästi.



Vielä ikäänkuin toiveena yläkerran herralle luminen maisemakuva joltakin aikaisemmalta joululta, tulkoon lunta ja pakkasta jouluksi. Let It Snow! Let It Snow! Let It Snow!



16.4.2019

Kevät



Aikuisen naisen buduaarissakin aletaan pikkuhiljaa heräillä talviunilta! Kevät kutsuu jo kovasti heittämään villat ja vällyt mäkeen, uskaliaasti vaihtamaan kevyempiin vaatteisiin.

 
Tänä keväänä, talvilomalla maaliskuun lopussa, palasin hetkeksi takaisin talvitunnelmiin käväisemällä pohjoisessa, jossa olikin ihmettelemistä niin lumen kuin valonkin määrässä. En ole pitkään aikaan ollut talviaikaan pohjoisessa, enkä muistanut kuinka hyvältä se tuntuu. Kevät oli jo sen verran pitkällä, että pakkasta oli vain öisin, tosin mittari oli kyllä miinuksella pitkälle aamupäivään.


Suksiahan en enää ole omistanut vuosikymmeniin ja viimeksi olen hiihtänyt joskus 90-luvulla ;-D. Tuskin enää edes osaisin hiihtää, vaikka niin ajattelin pyörällä ajamisestakin viime kesänä kun otin uuden pyöräni pohjoisessa käyttöön. Mutta niin vain sekin taito löytyi jostakin selkäytimestä.


Niinpä mieleeni juolahti ihan hullu ajatus, että olisihan ne sukset hyvä olla olemassa kun kauan odotetut eläkepäivät kohta koittavat. Kuinka mukavaa olisikaan kevättalven hangilla hiihdellä ja lumikengätkin voisivat olla ihan hyvä hankinta. Tosin oli ihan mukava kävellä moottorikelkan jälkiä metsässä, niin että pärjäisihän sitä ilman välineitäkin.


Vaikka piha oli täynnä lunta, avasimme jo grillikauden. Juuri ja juuri maaliskuun puolella! Ja hyvinhän se sujui, rappusten edessä oli hankien keskellä juuri sopivasti tilaa grillille ja viinin sai jäähtymään hankeen. Oli ihan onnistunut talviloma ja paino sanalla talvi ;-D.