Vaikka ulkona onkin ollut hyytävä takatalvi, olen pyöritellyt mielessäni kesäisiä vaatesuunnitelmia. Niinkuin Etsystä tilatun, ihanan pehmeäksi pestyn sarisilkin muuttamista simppeliksi kesämekoksi!
Kankaan koko on noin 4,5 metriä kertaa 1 metri, joten kyllä siinä raaka-ainetta on riittävästi. Toisessa päässä on kuvio-osuus, jonka pituus on noin 90 cm. Ajatukseni on ottaa tuo kuvio mukaan mekkoon, etukappaleen alaosaksi, takakappale ja hihat olisivat tuota leopardiprinttiä.
Piirsin ihan luonnoksenkin selventämään ajatuksiani, mielessäni on siis ihan suora malli, takaa pidempi ja halkiot sivuissa. Hihat leveät ja suorat. Pituutta vielä pyörittelen, olisiko mekko parempi nilkkapituisena vai polvipituisena. Piirros kyllä näyttää tunikapituudelta ;-D.
Mutta haluanko sittenkään kesämekkoa tästä printista vai tilaisinko Etsystä toisen kankaan, jotakin vähän hillitympää? Tytärhän toivoi tästä kankaasta itselleen paitaa. Voi tätä päättämisen vaikeutta!
Joka tapauksessa ajatuksissani siintelee kuuma kesäpäivä, päällä liehuisi vilpoisen väljä, kauniisti kuvioitu silkkimekko ja jalassa kauniit sandaalit. Kyllä siinä kelpaisi kaupungilla tepastella ;-D.
19.3.2016
12.3.2016
Tunnustuksia
Tuolla kommenttipuolella tuli mainittua viime keväänä sairasvuoteelta tilattu haori-takki, josta olen ottanut asukuviakin, sen sijaan en ole vielä saanut kerrottua, että tilasinhan minä toisenkin haori-takin. Mustan miesten takin, joka on pidempi kuin tuo ensimmäinen. Ja ennenkaikkea yksivärinen! Miesten mallissa hiha on erilainen, se on kiinteä kun naisten malli on kainalosta auki!
Ja kun kerta aloitettiin, kerronpa senkin että pari viikkoa sitten uhkarohkeasti palasin Etsyn sivuille katselemaan haori-takkeja ja päädyin uuden haorin omistajaksi. Naisten malli ja aivan ihana kuviointi, en kertakaikkiaan voinut vastustaa.
Edelleenkään en oikein osaa hahmottaa haorin kokoa, mutta tämä takki on väljempi ja vähän pidempi kuin viime keväänä ostamani naisten malli. Nämä tässä esitellyt haorit olivat vähän kalliimpia kuin ensimmäinen ostokseni, miesten haori 40 € ja naisten haori 44 €, ei paha silkkitakista. Ja jos en ole aikaisemmin muistanut mainita, takit ovat käytettyjä, vintagea.
Joskus ajattelen itsekin, etten ole ihan viisas näiden Etsy-ostosteni kanssa, varsinkin silloin kun ihan ehdoin tahdoin laitoin Etsyyn hakusanaksi "silk sari" ja sukelsin sarien värikkääseen maailmaan.
Iso osa sareista on onneksi minun makuuni liian räikeitä väreiltään, mutta löysin tuollaisen musta/ruskean leopardikuvioisen sarin ja tilasin sen! Myynnissä olevat sarit ovat käytettyjä ja ainakin omani on ihanan pehmeäksi pesty! Sari on noin 4,5 metriä pitkä ja metrin leveä, minulla on ajatus tehdä siitä ainakin huivi ja tytär ilmoitti haluavansa kankaasta paidan. Onneksi kangasta on runsaasti! Hintaa tälle sarille tuli huikeat 19,50 €.
Ja tunnustan senkin, että luultavasti sorrun jatkossakin näihin silkkihoukutuksiin. Ja jos joku lukijoista kiinnostui, olen tilannut naisten haorit togeista, miesten haorin fujiyamarockista ja sarin IndianTraditionDressistä. Asiasta innostuneille vielä varoituksen sananen, kaikissa näissä ostoksissa on ollut aikamoinen haju tullessaan, mutta pikkuhiljaa se on häipynyt ihan siedettäväksi ;-D. Yhtään näistä en ole pessyt vielä kertaakaan.
Ja kun kerta aloitettiin, kerronpa senkin että pari viikkoa sitten uhkarohkeasti palasin Etsyn sivuille katselemaan haori-takkeja ja päädyin uuden haorin omistajaksi. Naisten malli ja aivan ihana kuviointi, en kertakaikkiaan voinut vastustaa.
Edelleenkään en oikein osaa hahmottaa haorin kokoa, mutta tämä takki on väljempi ja vähän pidempi kuin viime keväänä ostamani naisten malli. Nämä tässä esitellyt haorit olivat vähän kalliimpia kuin ensimmäinen ostokseni, miesten haori 40 € ja naisten haori 44 €, ei paha silkkitakista. Ja jos en ole aikaisemmin muistanut mainita, takit ovat käytettyjä, vintagea.
Joskus ajattelen itsekin, etten ole ihan viisas näiden Etsy-ostosteni kanssa, varsinkin silloin kun ihan ehdoin tahdoin laitoin Etsyyn hakusanaksi "silk sari" ja sukelsin sarien värikkääseen maailmaan.
Iso osa sareista on onneksi minun makuuni liian räikeitä väreiltään, mutta löysin tuollaisen musta/ruskean leopardikuvioisen sarin ja tilasin sen! Myynnissä olevat sarit ovat käytettyjä ja ainakin omani on ihanan pehmeäksi pesty! Sari on noin 4,5 metriä pitkä ja metrin leveä, minulla on ajatus tehdä siitä ainakin huivi ja tytär ilmoitti haluavansa kankaasta paidan. Onneksi kangasta on runsaasti! Hintaa tälle sarille tuli huikeat 19,50 €.
Ja tunnustan senkin, että luultavasti sorrun jatkossakin näihin silkkihoukutuksiin. Ja jos joku lukijoista kiinnostui, olen tilannut naisten haorit togeista, miesten haorin fujiyamarockista ja sarin IndianTraditionDressistä. Asiasta innostuneille vielä varoituksen sananen, kaikissa näissä ostoksissa on ollut aikamoinen haju tullessaan, mutta pikkuhiljaa se on häipynyt ihan siedettäväksi ;-D. Yhtään näistä en ole pessyt vielä kertaakaan.
5.3.2016
Ei vielä kevättä rinnassa
Mietin tässä onko muillakin olemassa rospuuttopukeutuminen tai pikemminkin pukeutumattomuus, joka tarkoittaa sitä että kun on ikävät kelit ei pukeutuminenkaan jaksa kiinnostaa. Ja kun joka päivä kuitenkin täytyy jotakin päällensä pukea, jumittaa sitten samoissa vaatteissa viikkokausia.
Syksyn pukeutumista en enää muista, mutta tämän vuoden alusta olen pääsääntöisesti käyttänyt vain kahta eri asukokonaisuutta. Toisessa on Ilona Pellin Sali-tunika, sen päällä Cosin lyhyt merinovillainen neuletakki ja toisessa kirpputorilta löydetty silkkipaita, sen päällä Cosin pitkä paksu villatakki. Alaosana molemmissa KappAhlin kapeat housut, joissa ei ole vetoketjua. Ja tarvinneeko edes mainita, että kaikki vaatekappaleet ovat mustia! Edes uusi vihreä silkkipaita ei eksy päälle!
Ulkovaatetuksena on ollut lämpötilan mukaan joko Joutsenen pitkä untuvatakki tai Ilona Pellin Suoja-maihari, jalassa jo niihin kiinni kasvaneet Ted & Muffyn ylipolvensaappaat. Mustia nekin kaikki! Päässä on sentään ollut viinipunainen pipo. Huomatkaa että informatiivisessa mielessä oli tärkeätä mainita kaikkien vaatteiden merkit ;-D.
Tästä ankeasta tilanteesta pitäisi jotenkin löytää poispääsy, mutta miten, kun mikään ei oikein kiinnosta! Kevätkuukausi on jo menossa, mutta ilmat ovat kovin koleat. Viime viikolla jouduin parina päivänä turvautumaan jopa untuvatakkiin kun tuntui, ettei muuten tarkene.
En ole edes vielä käynyt kaupoissa kesävaatteita katselemassa, tuskinpa niitä on tullutkaan. Nyt tarvittaisiin aurinkoisia kevätpäiviä ja vähän uutta intoa kaivautua oman vaatekaappinsa uumeniin etsimään vaihtelua pukeutumiseen. Sitä ja oikeaa kevättä toiveikkaana odotellessa ;-D.
Ja kuvathan eivät millään tavalla liity tekstiin, ovat mukana ihan vaan rekvisiittana....
Syksyn pukeutumista en enää muista, mutta tämän vuoden alusta olen pääsääntöisesti käyttänyt vain kahta eri asukokonaisuutta. Toisessa on Ilona Pellin Sali-tunika, sen päällä Cosin lyhyt merinovillainen neuletakki ja toisessa kirpputorilta löydetty silkkipaita, sen päällä Cosin pitkä paksu villatakki. Alaosana molemmissa KappAhlin kapeat housut, joissa ei ole vetoketjua. Ja tarvinneeko edes mainita, että kaikki vaatekappaleet ovat mustia! Edes uusi vihreä silkkipaita ei eksy päälle!
Ulkovaatetuksena on ollut lämpötilan mukaan joko Joutsenen pitkä untuvatakki tai Ilona Pellin Suoja-maihari, jalassa jo niihin kiinni kasvaneet Ted & Muffyn ylipolvensaappaat. Mustia nekin kaikki! Päässä on sentään ollut viinipunainen pipo. Huomatkaa että informatiivisessa mielessä oli tärkeätä mainita kaikkien vaatteiden merkit ;-D.
Tästä ankeasta tilanteesta pitäisi jotenkin löytää poispääsy, mutta miten, kun mikään ei oikein kiinnosta! Kevätkuukausi on jo menossa, mutta ilmat ovat kovin koleat. Viime viikolla jouduin parina päivänä turvautumaan jopa untuvatakkiin kun tuntui, ettei muuten tarkene.
En ole edes vielä käynyt kaupoissa kesävaatteita katselemassa, tuskinpa niitä on tullutkaan. Nyt tarvittaisiin aurinkoisia kevätpäiviä ja vähän uutta intoa kaivautua oman vaatekaappinsa uumeniin etsimään vaihtelua pukeutumiseen. Sitä ja oikeaa kevättä toiveikkaana odotellessa ;-D.
Ja kuvathan eivät millään tavalla liity tekstiin, ovat mukana ihan vaan rekvisiittana....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)