Tämä Venetsian katujen numerointi on hyvin mielenkiintoinen, siinä kun ei tunnu olevan mitään logiikkaa, esim. Rialton sillan pielessä muutaman metrin matkalla löytyy talo numero 92 ja talo numero 388. Tätä kummallisuutta pohdimme aikamme ja meidän veikkauksemme on, että talot on numeroitu rakentamisjärjestyksessä. Jos jollakulla on asiasta faktaa, olisi se kiva tietää.
Muistini mukaan Donna Leonin kirjoissa komisario Brunetti, niin syntyperäinen venetsialainen kuin onkin, kävi postitoimistossa tutkimassa jonkinlaista osoitekirjaa halutessaan löytää jonkin osoitteen ;-D.
Tulimme Venetsiaan illalla, kello oli jo yhdeksän kun olimme perillä ja pimeässä sisäpiha näytti aika epäilyttävältä.....
Mutta kun kiivettiin raput ylös, siellä olikin mukava siisti asunto. Paljon ikkunoita ja valoa, vaikka eihän sitä silloin iltapimeällä vielä nähnyt. Check-in asuntoon hoitui mukavissa merkeissä ja sitten olikin jo kiire lähikauppaan. Piti saada jotakin iltapalaa ja aamiaistarvikkeita, ennenkuin voisi asettua yöpuulle.
Seuraavana aamuna heräsin siihen kun sisareni availi olohuoneen ikkunaluukkuja, ikkunaluukkujen availusta tulikin hauska aamurutiini. Olimme aivan kuin vastapäisen talon vanhat rouvat, kun ikkunaluukku avattiin täytyi samalla tsekata tarkkaan mitä kadulla tapahtuu ;-D. Tämä näkymä avautui ensimmäisenä aamuna avattuani makuuhuoneeni ikkunaluukut. Parhaat näkymät olivat kuitenkin olohuoneen ikkunoista. Alempana olevassa kuvassa eka aamun näkymä olohuoneen ikkunasta!
Tässä kuva olohuoneen ikkunasta alas kanaaliin, alla kulkee Fondamenta Pescheria ja toisella puolella kanaalia Fondamenta Barbarigo....
Ekan aamun kahvit kiehumassa mutteripannussa, hyvät kahvit olikin. Reissussa syötiin paikallinen "la prima colazione". Maitokahvia, leipää, voita ja hilloa. Oli meillä myös salamia ohuina viipaleina ja gorgonzolaa. Kaikki maistui oikein hyvältä maitokahvin kanssa, puolet vahvaa kahvia ja puolet vähän lämmitettyä maitoa.
Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, tilava olohuone, jossa on peräti kolme ikkunaa, ruokailutila keittokomerolla ja ikkunallinen kylpyhuone suihkulla. Suihku on sellainen perinteinen italialainen, josta tulee vain se pieni liru. Eipähän tule tuhlattua vettä ;-D. Kylppärissä on myös pyykkikone, käytimme sitä pari kertaa.
Sitten vielä muutama kuva lähitienoista, tässä olemme tulossa lähikaupasta Zatterelta. Ensin pienen sillan yli, kuvaan on ikuistunut myös kirjakauppias, joka piti kauppaansa tuon muurin reunalla. Hän viihtyi oikein hyvin lähistön kuppiloissa ja näimme hänet jopa Campo di Santa Margheritalla, joka ei ole ihan vieressa ja kirjakauppa tuli toimeen ihan omillaan. Luulen tosin, että lähiseudun kauppiaat pitivät sitä vähän silmällä. Ja vielä kuva-arvoitus, löydätkö kuvasta roseeviinilasin?
Lisäys: vastaus kuva-arvoitukseen! Rajasin kuvaa vähän ja johan näkyy viinilasi, kello on siis 10.30 aamulla ;-D. Tosin ei voi tietää oliko tämä edes aamun ensimmäinen......
Sitten mukavan näköistä callea pitkin.........
Sitten käännös oikealle....
Ja callen päässä käännytään vasemmalle, huomaa terassi jonka reunalla piikkilankaesteet....
Rappujen edestä käännytään taas oikealle, tämän kujan varressa punaisessa talossa oli jotakin koulutoimintaa ja iltaisin kuoroharjoituksia. Tuon keskivaihella olevan valkoisen talon asukkaat pitivät helatorstaina picnickiä muurin reunalla, muuri oli pöytänä ja tuolit sen vieressä. Taustalla näkyy sottoportego eli rakennuksen ali kulkeva calle eli alikulku ;-D
Sottoportego, joka johtaa Fondamente Pescherialle, näillä sottoportegoilla taisi olla nimetkin, mutta tämän nimi ei ole jäänyt mieleen vaikka ihan kotinurkilla olikin.....
Sottoportegon jälkeen käännös vasemmalle ja vielä kulman ympäri, sitten ollaankin jo kotiportin
edessä ;-D
Tämä jatkuu vielä, kunhan saan aikaiseksi.......
Minä olen kerran käynyt Venetsiassa, viivyttiin siellä muutama päivä.
VastaaPoistaOlipa hienoa päästä nyt mukaan uudelleen Venetsian kierrokselle. On se niin erilainen ja jännittävä kaupunki. Ja siellä te asutte kanaalin varrella. Ja ikkunaluukut pitää avata aamusella ja katsoa kadulle, kadulla se elämä on. Viime kesänä luin monta Donna Leonin kirjaa. Ne ovat loistavaa kesälukemista. Ja siellä te olette - samoissa maisemissa.
Kiitos mielenkiintoisesta kierroksesta. Aurinkoa ja iloa päivääsi!
Sinähän sen sanoit ;-D. On se vain niin mukavaa leikkiä paikallista ja tunnustan, että kävimme katsomassa Brunettin kotikatua tai ainakin netissä väitettiin (http://www.groveatlantic.com/leon/tour2.htm)Brunettin asuvan Calle Tiepololla lähellä Campo San Poloa. Calle Tiepolo oli pieni kadunpätkä, jossa ei tosiaankaan ollut mitään katsottavaa ;-D.
VastaaPoistaMukava kierros kävellen Venetsiassa. Oma käyntini vuosia, vuosia sitten sujui
VastaaPoistalähes pelkästään vesireittejä...
Ja minä taas olen Venetsiaa tutkinut kävellen, vaporetolla olen kulkenut viimeksi silloin kultaisella kahdeksankymmenluvulla ;-D. Tällä reissulla ei tullut tarvetta käyttää vaporettoa, mutta ehkäpä seuraavalla jo. Jatkan vielä tätä Venetsia-sarjaa, en oikein tiedä miksi minusta on niin tärkeää kertoa tästä reissusta näin tarkkaan kun muistakaan reissuista ei ole tullut kerrottua.....
PoistaVoih, kylläpä nousee matkakuume, kun näitä lukee ja katsoo kuvia. En ole mihinkään lähdössä mutta sitä suuremmalla syyllä :). Ääk, enkä löytänyt viinilasia :o, kauheita tällaiset kuva-arvoitukset! Nyt joudun tiirailemaan kyseistä kuvaa vaikka kuinka :D
VastaaPoistaKauhistus, auttaakseni etsimisen tuskaasi laitoin vähän tarkennetun kuvan postaukseen ;-D. Reissussa on kivaa, mutta oikeastaan parhaat osat reissua ovat suunnittelu ja muisteleminen, ainakin tällaisella vähän reissaavalla! Suunnitellessa kaikki kiva on vielä edessäpäin ja reissua odottaa innokkaasti. Ja kaikki sellaiset kommellukset, jotka eivät reissussa naurata yhtään,tuntuvat jälkikäteen niin kovin hauskoilta.
Poista