Elonmerkkejä

No niin, joulut on juhlittu ja kuusi viety pois! Tänä vuonna meillä oli oikea superkuusi, oli ihan sääli viedä niin hyväkuntoinen yksilö roskiin ;-D. Varsinainen syy miksi kuusi tuli mainittua on kuitenkin se, että nyt kuusen poistuttua pääsee jälleen ottamaan asukuvia kun kuusi ei ole tiellä.

Ja vuoden ensimmäiseksi asukuvaksi halusin kuvata edellisen vuoden viimeisen, pitkään harkitun ostokseni, Ilona Pellin Suoja-maiharin. Kuvia täällä. täällä ja täällä. Olin haaveillut maiharista jo jonkin aikaa ja Ilonan uuden toimintatavan mukaisesti takki tehtiin tilauksesta. Prosessi oli ihan mielenkiintoinen, se aloitettiin hypistelemällä kangasmalleja. Kun kangas sitten oli valittu, se tilattiin ja kun se oli tullut, aloitettiin ompelu. Ei siis mitään fast shoppingia vaan aitoa slow shoppingia, joka kyllä sopii hyvin tällaiselle slow bloggarille ;-D.

Takin kangas ei ole ihan yksiväristä sileää vaan siihen on kudottu jonkinlainen seeprakuvio, se siis on musta, mutta pinta on elävä. Takki on aika ohut. mutta teetin samalla myös irrotettavan tikkivuorin ja niinpä sitä voi käyttää talvellakin. Ympärivuotinen käyttötakki siis! Tosin tämän talven pakkasilla olen suosiolla käyttänyt pitkää untuvatakkia, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli pitää uutta takkia ;-D. Vasemmanpuolimmaisessa ja keskimmäisessä kuvassa takissa on toppavuori, oikeanpuoleisessa ei.

Keskiviikon Hesarissa oli muuten mielenkiintoinen muotijuttu ja jutussa mainittu Li Edelkoort on Pinterestin kuvista tuttu, tyylikäs harmaantunut daami. Hän siis julisti muodin kuolleeksi, mutta jospa muodin kuolema mahdollistaakin tyylin syntymän. Tyyliähän ei voi ostaa, vaan se luodaan itse! Katumuoti ainakin on juuri tuota itse luotua tyyliä, niin hyvässä kuin pahassa ;-D. Muodin kuoltua ei ole enää valmista sapluunaa, jota käyttämällä on automaattisesti muodikas tai jopa tyylikäs. Mielenkiintoista.....