15.5.2016

Visiitti Venetsiaan

Venetsian matka on jo onnellisesti ohi, viikko tuntui vain viikonlopulta, niin nopeasti se hurahti. Olin matkalla sisareni kanssa, eikä meillä ollut mitään kummempia suunnitelmia viikon varalle. Ja ihan hyvä niin, tuskin olisimme ehtineetkään mitään suunniteltua tehdä.

Pientä hermoilua etukäteen aiheutti Norwegianin myöhästelyt ja lentojen peruutukset maalis-huhtikuun vaihteessa. Meillä oli nimittäin iltalento ja majoitukseksi varattu huoneisto, jossa jonkun piti olla vastaanottamassa meitä. Mutta kaikki sujui ihan aikataulussa, lentokentällä ehdimme jopa aikaisempaan bussiin kuin olimme suunnitelleet. Pääsimme asuntoon sovittuna aikana ja kauppaankin ehdimme hankkimaan iltapalaa ja aamiaistarvikkeet!


Olen ensimmäisen kerran käynyt Venetsiassa jo 70-luvun lopulla Interrailillä, olimme ystävättäreni kanssa leirintäalueella mantereen puolella muutaman päivän ja tietysti suuntasimme joka aamu bussilla Venetsiaan. Silloin olen jopa käynyt Lidolla, viettänyt siellä päivän uimarannalla.

Sisareni kanssa olemme olleet Venetsiassa vuosina 1980 ja 1982. Silloin kävimme katsomassa kaikki nähtävyydet, eikä ollut jonoja. Toki silloinkin jo kauhistelimme turistien määrää, mutta pientähän se oli nykyiseen verrattuna! Vanha kuva meistä on syyskuulta 1982, molemmilla on muovikassissa Rialton sillan kojusta ostettu nahkalaukku. Minun laukkuni oli tauben värinen olkalaukku, sellainen iso pehmeä olkalaukku, joka veti valtavan määrän tavaraa. Sisareni laukusta en muista muuta kuin että se kesti hyvänä huomattavasti pidempään kuin minun laukkuni. Ja se on jäänyt mieleen, että kojun myyjä hyväksyi maksuksi matkasekin, ei tarvinnut lähteä pankkiin muuttamaan sitä rahaksi! Matkustelu euroaikana on niin paljon helpompaa, ei tarvitse asioida pankissa vaihtamassa valuutta eikä pelata matkasekkien kanssa.

Meillä siis oli jo jonkin verran yhteistä historiaa Venetsian kanssa ja yli kolmekymmentä vuotta olemme aikoneet Venetsiaan lähteä, mutta aina se on tuntunut niin hankalalta. Sinne ei ole oikein ollut suoria lentoja eikä edes seuramatkoja. Finnair on kyllä sinne lentänyt kesäkuukausina, mutta sen verran olemme oppineet Venetsiasta, että parempi mennä sinne aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. On nimittäin kokemusta elokuisesta Venetsiasta, hurjasta helteestä ja haisevista kanaaleista!

Nyt olimme varanneet huoneiston, Ca´ Gioisan, Only Apartmentsin kautta, emmekä olisi parempaa valintaa voineet tehdä. Tilaa oli reilusti kahdelle hengelle, neljäkin olisi mahtunut oikein hyvin. Meille molemmilla oli oma makuuhuone ja lisäksi olohuone, ruokailutila ja keittokomero. Ja tietenkin ikkunallinen kylpyhuone, jossa oli pyykkikone. Keittokomerossa mm. jääkaappi, jossa oli iso pakastelokero. Sinne tungettiin aamupäivällä ostettu tuore ciapatta ja seuraavana aamuna oli melkein tuoretta leipää aamiaisella ;-D. Astianpesukonekin meillä oli, hyvin varusteltu asunto siis! Allaolevan kuvan haalistuneen punainen talo oli kotitalomme ja ylimmän kerroksen ikkunat ovat asuntomme ikkunat.

  
Lisäksi asunto on vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Piazzale Romalta, paikalliselta linja-autoasemalta jonne lentokenttäbussit tulevat, mutta kuitenkin syrjässä turistireiteiltä. Talo sijaitsee Dorsoduron sestieressä ihan lähellä Fondamenta Zatterea, Zatteren rantakatua. Ylimmässä kuvassa taustalla näkyy mantereen puolella olevien tehtaiden piippuja, keskikuvan taustalla häämöttää iso valkoinen laiva ja alakuvassa taustalla on Giudeccan saari. Sinne emme tällä kertaa vielä ehtineet ;-D.





Zatteren rantakadun lähimmässä päässä sijaitsee Conadin ruokakauppa ja kauemmassa päässä, Canal Granden suulla, Santa Maria della Salute, barokkikirkko. Näissä molemmisa kävimme, Conadissa toki useammin ;-D. Aamuna muutamana satuimme näkemään kuinka Conadiin tuli tavaraa, rantakadun reunaan kiinnittyi proomu, jonka kyydissä oli rekka. Siitä sitten purettiin tavarat kaupan varastoon. Kätevää ;-D.

Ensimmäisenä aamuna satoi, mutta oli pakko päästä liikkeelle :-D. Ja jotenkin vain ajauduimme Pyhän Markuksen torille, joka oli aika tyhjä, en tiedä johtuiko sateesta. Oli miten oli, aukiolla mahtui kävelemään ja kuvaamaankin vähän. Päätimme tulla uudelleen jonakin aurinkoisena aamuna aikaisin kuvaamaan Pyhän Markuksen kirkon pylväitä, ne kun jäivät kirkkoon jonottavien turistien taakse.




Tästä taitaa tulla oikein kunnon jatkokertomus, kerrottavaa on vaikka kuinka paljon, mutta nyt en jaksaa enempää vaan palaan Venetsian visiittin myöhemmin ;-D.






15 kommenttia:

  1. Tulla Markuksentorin kellotornin päällähän sijaitsee se "poikapatsas", jonka alaosaa kun nainen käy kädellään hivelemässä, niin lapsionni tulee täyttymään vuoden sisällä. Olin ekaa kertaa Venetsiassa joskus hiukan päälle parikymppisenä, ja silloin mukana ollut päälle kuusikymppinen, reteä, lapseton täti-ihminen innostui heti asiasta ja kapusi torniin koettamaan onneaan. No ei tärpännyt, mutta jännistystä ja naurua siitäkin hommasta riitti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuotapa en tiennyt, tosin silloin nuorena en olisi silitellyt ja nythän se olisi ihan turhaa ;-D. Siitä olen kyllä pitänyt huolen etten kävele niiden kahden pylvään välistä, se kun tuottaa epäonnea!

      Poista
    2. No voishan sitäkoleilla tässä iässä ihan hauskuuttaan, kuitenkin ;)

      Poista
    3. kokeilla siis, ei koleilla....

      Poista
    4. Niinpä, olisihan se mielenkiintoista nähdä miten mummun kävisi ;-D.

      Poista
  2. Ihania kuvia Venetsiasta. Olen käynyt siellä lyhyellä kahden yön visiitillä, vaikuttava paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari ensimmäistä päivää olivat vähän sateisia, mutta ei välitetty siitä ja sittenhän sää muuttui aurinkoiseksi. Viikkokin oli ihan liian lyhyt aika, tarkoitus onkin palata Venetsiaan lähiaikoina ;-D. Onhan se aika uskomaton paikka!

      Poista
    2. Ihan keskikesällä nuo kanaalit kyllä haisevat...en suosittele.

      Poista
    3. Joo, kesäkuukausina en sinne suostu lähtemään ja talvisin taitaa olla acqua altan riski suuri, joten keväällä tai syksyllä sinne voi mennä. Voipi olla, että se meikäläisen lähiaikoina on vuoden kuluttua ;-D.

      Poista
  3. Mä olen käynyt kerran pikavisitillä Venetsiassa, mutta kovasti tekisi mieli käydä tekemässä hieman pidempi vierailu. Nyt saakin hyviä vinkkejä mahdollista reissua varten :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vaan sellainen kaupunki, että sinne on taas päästävä! Joo, yritän kertoa mitä koimme, näimme ja opimme Venetsiasta, siis yhden parivaljakon näkökulman ;-D.

      Poista
  4. Jatko-osia odotellessa. Ja kiitos runsaasta kuvasadosta instagramin puolella.

    Olen kerran nuorena vuosia (öh, =vuosikymmeniä:D ) sitten vastaanottanut uuden vuoden Markuksen torilla. Voi sitä spumanten määrää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrottavaa reissusta on vaikka kuinka paljon, tosin kaikki on mielessä edelleenkin aikamoisessa sekamelskassa. Kuvia käsitellessä onneksi muistaa kaikenlaisia juttuja.

      Et sitten paljastanut minkä vuoden otitte vastaan Venetsiassa ;-D. Oli varmasti huikea kokemus, oletko sen jälkeen käynyt siellä? Spumante ja prosecco ovat kelpo juomia, mutta nyt taisin ihastua Belliniin, jostakin syystä en ollut aikaisemmin sitä maistanut.

      Poista
  5. Voi, en ole käynyt koskaan mutta kyllä tekisi mieli! Tosi kivoja kuvia ja sitten on kai odotettava seuraavaa satsia :). Aurinkoa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sanottiin "nähdä Napoli ja kuolla" mutta minä sanoisin "nähdä Venetsia ja kuolla". Seuraava satsi on jo tekeillä ;-D.

      Poista