lauantai 3. kesäkuuta 2017

Toinen maailma

Kylläpä nyt ollaan saatu kummallisia kesäsäitä, onneksi kuitenkin luvassa on lämpenevää, kun tuo lomakin jo lähestyy hyvää vauhtia. Eikä yhtään liian aikaisin, vaikka kevät huhtikuun alusta alkaen on kulunut enemmän tai vähemmän vapaalla. Joko sairaslomalla, lomalla tai pitkiä pyhävapaita viettäen! Tälle tulevalle kolmen viikon lomalle on kuitenkin luvassa vain rentoilua ja mukavaa pikku askarta, eikä ollenkaan ikäviä velvollisuuksia ;-D.


Kesävaatteitahan ei vielä varsinaisesti ole tarvittu ja tulevaa pohjoisen lomaa varten olen ajatellut ottaa mukaan enemmänkin lämpöisempää vaatetta. Tosin en oikeastaan tarvitsisi mukaan kuin alusvaatteita, siellä on perillä odottamassa ihan hyvä vaatevarasto. Mukavaa kuitenkin ottaa muutama kaupunkimaisempikin vaate mukaan, eihän sitä koskaan tiedä minne lomansa aikana eksyy. Ehkä jopa pakkaan mukaan myös pari pellavaista hellevaatetta, ihan vain varmuuden vuoksi!



Tarkoitus on viettää aikaa myös Rovalan mökillä, josta nämä 2014 juhannuksen aamuöiseltä kävelyltä napsitut kuvat ovat. Mökillä vietetään aikaa nuotiota tuijotellen, etsiskellen korvasieniä, saunoen ja haahuillen pitkin kankaita. Ja kyllä syömisellekin aikaa jää, ruokakin laitetaan nuotiolla. Tämä kaikki siis jos ei sada! Ja jos sataa, istutaan takan äärellä tuleen tuijotellen, saunotaan ja laitetaan ruokaa puuhellalla. Kaikki käy, eikä mikään haittaa.


Tulen tuijottelun ihanuus on harvinaista herkkua, kotona kun ei ole takkaa, joten sitä täytyy tankata aina kun on mahdollisuus. Kuinka meditatiivista onkaan katsella tulen elämää ja nuuhkia savun hajua. Kuunnella metsän hiljaisuutta, jonka rikkoo vain tulen rätinä ja vesilinnun huuto. Vain olla.



Kesäöinen Kemijoki oli niin kaunis, usva leijaili joella ja kalat tekivät pienoisia väreitä veden pintaan. Kuvat on otettu heti puolenyön jälkeen, Lapin yöttömän yön pimeimpinä hetkinä. Taianomainen tunnelma aivan toisesta maailmasta, melkein näki näkymättömän ja kuuli kaikuja muinaisuudesta. Ajasta jolloin maailma oli nuori, kaikki oli vielä uutta ja koskematonta. Siitä maailmasta, joka aistitaan vain hetkittäin, aivan erityisinä hetkinä. Kesäöinä ja vuoden pimeimpänä aikana kirkkaan tähtitaivaan alla.


Tänä vuonna saan taas viettää kaksi alkukesää, ensin täällä etelässä ja sitten vielä pohjoisen alkukesän. Ne ovat erilaisia ja molemmat aivan ihania. Toivottavasti sääsket eivät ihan heti ehdi valmistua, viime kesänä niitä oli niin mahdottomasti että tänä vuonna olisi mukava olla vaikka kokonaan ilman mokomia kiusankappaleita. Jokaisessa paratiisissa täytyy näköjään olla käärme, tai siis tässä tapauksessa sääski ;-D.
 

Näitä kesäyökuvia on tarttunut muistikortille aikamoiset määrät, mutta en nyt rasita teitä enemmällä. Pian pääsen taas kokemaan pohjolan kesäyön, pohjoisen ihmisenä sitä tarvitsen jaksaakseni tätä nykyajan elämää, joka tulee päivä päivältä vaativammaksi ja kummallisemmaksi. Onneksi minulla on tämä toinenkin maailma, josta voin kerätä voimia arkeen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti